Tosi paljon.
Huoh...
Pakko se on kestää.
Tänään ollut hyvä päivä.
Tosin stressi meinaa tappaa mut, mut näin niinku laihdutuksen kannalta.
Aamulla söin puuroni, kahvi oli kyl loppu, mikä pilas ärsyttävästi mun aamuni, just a little bit.
Lähdin sitten päivällä kauppaan, ja huomasin kauhukseni ettei se edes ole auki!
Mikä lie hela-helluntai-sunnuntai meneillään.
Joten jouduin kävelee takas kotiin, miettii hetken et mitäs nyt, ja päätin sitten kävellä lähimmäl huoltsikalle.
Puol tuntii reipasta kävelyä edes takaisin, tunnin reipasta kävelyä!
Olin ehkä maailman ylpein itsestäni, ku pääsin huoltsikalle, niin en ostanut mitään turhaa.
Ei sillees että mulla olis varaakaan ollut, kukkarossa 15senttiä enää jäljellä, tilillä 1,27€.
Ostin tonnikalapurkin ja tomaattikeittopussin.
Kaveri tuli morottaa siihen myös, osti itselleen ja iskälleen karkkia.
Voitte uskoa kuinka kamalaa se oli, kun KAUHEA nälkä, kävellyt auringossa just puol tuntii, ja sit kaveri siinä vieressä karkkiensa kanssa.
Hetken mietin, että pitäiskö mun vedellä se tonnikala siinä istuskellessa jo, mut päätin vaan purra hammasta ja pysyä lujana.
Selvisin kuin selvisinkin kotiin asti, wuuh.
Hikisenä, nälkäisenä, ja tosi tosi loppuna.
Söin sen tonnikalapurkin ja yhden sipulin.
Alle 200kcal.
Jes.
Tässä oli mun päivän safkat.
Ja toi kävely kulutti abouttiarallaa 250kcal.
Jee.
Mun piti tänään jatkaa siivoomista mut ei oo oikeen voimat riittänyt.
Mut pakko varmaa liikkuu itteni uneen, koska nukahdin sit uupumukseltani pariksi tunniksi tässä päivällä.
Mä meinasin jo sortuu syömään ton tomaattikeiton tuolta.
Pieni nälkä.
Ihan pikkuinen vain.
Mut en sortunut.
Hetken selasin kaikkia kuvia kropista joihin haluan päästä (joita muuten yllättävän vaikea löytää), juonut vettä enemmän ku tarpeeks, rampannut tupakalla, ja nyt syönyt jääpaloja.
Ei tää nälkä sillees enää oo ylitsepääsemätön, mut tää päänsärky on, ja tiedän ettei se lähde ku syömällä.
Mut ei kiitos.
Mulla ei tosiaan oo enää _yhtään_ rahaa, mikä on tosi paska juttu.
Kahvi tosiaan loppu, puuroa ehkä vielä aamupalaksi yksi annos jäljellä, ja sit toi huomisen safka eli tomaattikeitto (240kcal).
Sen jälkeen sit mulla ei olekaan täällä pientäkään murusta safkaa.
Awesome.
Pelkäänpä et pari vesi-tupakka-linja päivää tulossa.
Fantastista.
Toivottavasti ei johda ahmimiseen sitku joskus sitä ruokaa saa eteensä.
Huominen kyllä jänskättää, koska pitää taas juoksennella asioilla, kaverin koululla tulostaa toimeentulotukihakemus-juttuja, koululla hakemassa siihen pari liitettä, lääkärissä kaverin tukena...
Voin vaan kuvitella kuinka nälkä mulla on huomenna illalla.
Mut tuleepahan kulutettua kaloreita...
Mä oon taas tänään katsonut tätä mun mahaani peilistä varmaan kakskytviismiljoonaa kertaa.
Yhh.
Niin paljon rasvaa...
Ja tänään pitäis olla se kauan pelätty päivä...
Noin 1,5 tunnin päästä kaveri tulee tänne vaaka mukanaan, ja mä tsekkaan kuinka paljon painoa tullut lisää täs paris viikos.
Äää hyihyihyi...
Mut mun on pakko tietää.
En kestä epätietoisuuttakaan.
Toivottavasti se mun kaveri ei tuo ruokaa...
Tai jos tuo, niin toivottavasti ei jää vahtimaan et söisin sen.
Sit on vielä mahdollisuus että mä selviydyn ja pystyn laittaa sen jääkaappiin.
Tosin sitku nään ihan numeroina sen faktan et kui paljon oon lihonnut, niin ei varmaan kauheesti tee mieli syödä.
Äää mä oon niin paiseissa täällä!
Tulis jo että sais tän asian pois alta!
Okei mun on pakko mennä hermoröökil, emmä muuten selviä tästä henkisestä kidutuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti